Strategialla on aina muoto. Strategian muoto tarkoittaa tapaa, jolla strateginen sisältö järjestyy kokonaisuudeksi ja vaikuttaa siihen, miten strategia ymmärretään, hahmotetaan ja käytetään.
Tietylle strategialle syntyvää tai tarkoituksellisesti rakennettua kokonaisratkaisua kutsun strategiamuodoksi. Hyvä strategiamuoto ei ole sattumanvarainen eikä valmiiseen malliin pakotettu, vaan se seuraa strategian omaa ajatusta ja käyttötarkoitusta.
Strategiamuoto rakentuu viidellä toisiinsa liittyvällä tasolla: käsitteellisellä, rakenteellisella, kielellisellä, visuaalisella ja toiminnallisella. Yhdessä ne muodostavat strategiamuodon, joka sekä jäsentää strategista ajatusta että vaikuttaa siihen, miten se välittyy ja toimii käytännössä.
Strategiasta puhutaan ennen kaikkea sisältönä: valintoina, tavoitteina, painopisteinä ja toimenpiteinä. Sisältö ei kuitenkaan koskaan esiinny sellaisenaan. Se järjestyy aina jollakin tavalla kokonaisuudeksi.
Tätä kutsun strategian muodoksi.
Strategian muoto tarkoittaa tapaa, jolla strateginen sisältö järjestyy käsitteellisesti, rakenteellisesti, kielellisesti, visuaalisesti ja toiminnallisesti. Se vaikuttaa siihen, miten strategia ymmärretään, miten sen eri osat suhteutuvat toisiinsa ja miten strategiaa voidaan käyttää.
Jokaisella strategialla on muoto – riippumatta siitä, onko sitä koskaan tietoisesti muotoiltu.
Tietylle strategialle syntyvää tai tarkoituksellisesti rakennettua kokonaisratkaisua kutsun strategiamuodoksi. Strategiamuoto on siis se yksilöllinen tapa, jolla juuri tämän strategian sisältö on järjestetty toimivaksi kokonaisuudeksi.
Sama strategiamuoto ei sovi kaikille. Muodon pitäisi seurata strategian omaa ajatusta.
Strategiatyössä sisältö ja muoto erotetaan usein toisistaan. Ensin tehdään strategia, ja vasta sen jälkeen se kiteytetään, sanoitetaan, visualisoidaan ja viestitään.
Todellisuudessa sisältö ja muoto vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa.
Kun strategisia asioita asetetaan suhteisiin, syntyy hierarkioita ja riippuvuuksia. Kun sisältöä yritetään kiteyttää, joudutaan päättämään, mikä on olennaista ja mikä ei. Kun strategia tehdään visuaalisesti näkyväksi, rakenteen puutteet ja ristiriidat voivat paljastua. Kun strategiaa sovelletaan päätökseen, käy ilmi, antaako se todella perustan valinnalle.
Muoto ei siis vain esitä strategista ajattelua. Se jäsentää, koettelee ja joskus myös muuttaa sitä.
Siksi strategiamuotoa ei pitäisi ajatella vasta strategiatyön lopuksi. Muoto on osa strategista ajattelua: ajatus vaikuttaa muotoon ja muoto ajatukseen.
Strategia voi sisältää kaikki oikeat asiat ja silti olla vaikea ymmärtää tai käyttää.
Tavoitteet ja keinot voivat olla samalla tasolla. Keskeiset käsitteet voivat tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Painopisteiden väliset suhteet voivat jäädä näkymättömiksi. Strategiassa voi olla paljon tavoitteita mutta vähän todellisia valintoja. Tai strategian perusteella voi olla mahdotonta päätellä, mitä pitäisi tehdä toisin.
Tällöin ongelmaa yritetään helposti ratkaista viestinnällä tai käyttöönotolla, vaikka ongelma on syntynyt jo strategiamuodossa.
Strategian laatu ei siksi ole vain sen sisällön laatua, vaan se on myös sen muodon laatua.
Hyvä strategiamuoto auttaa näkemään, mikä strategiassa on olennaista, miten asiat liittyvät toisiinsa ja mitä strategia käytännössä tarkoittaa. Se vähentää tarpeetonta tulkintaa ja auttaa strategista ajatusta säilymään tilanteesta toiseen.
Strategian muoto syntyy usein huomaamatta strategiaprosessin mukana.
Työpajojen teemat muuttuvat painopisteiksi. Esityksen otsikot muuttuvat strategian rakenteeksi. Neljä keskustelussa syntynyttä asiaa päätyvät neljäksi samanarvoiseksi laatikoksi strategiakuvaan – ja alkavat vähitellen määrittää sitä, miten koko strategia ymmärretään.
Muoto voi olla täysin toimiva. Mutta se voi myös olla sattumanvarainen seuraus siitä, miten strategia sattui syntymään.
Tarkoituksellinen strategiamuoto ei synny sattumalta. Se voidaan rakentaa strategian omasta ajatuksesta lähtien tai käyttää valittua muotoa ajatuksen jäsentämiseen ja koettelemiseen.
Joskus tarkoituksenmukainen muoto on vapaa, joskus määrämuotoinen. Rajattu muoto voi pakottaa tekemään valintoja, paljastaa puutteita ja auttaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta.
Ajatus vaikuttaa muotoon, mutta muoto muovaa ajatusta takaisin.
Strategiamuotoa ei pidä sekoittaa strategiakuvaan, tarinaan tai esitykseen.
Ne ovat strategian ilmentymiä.
Strategiamuoto määrittää strategisen sisällön perusrakenteen ja logiikan. Ilmentymä on konkreettinen tapa, jolla tuo muoto tehdään näkyväksi, kerrottavaksi tai käytettäväksi.
Sama strategiamuoto voi ilmetä esimerkiksi strategiakuvana, yhden sivun strategiana, strategiatarinana, johdon esityksenä, henkilöstöversiona tai päätöksenteon työkaluna.
Eri ilmentymät voivat näyttää ja kuulostaa erilaisilta, mutta niiden pitäisi välittää sama strateginen ydin ja sama peruslogiikka.
Strategiamuoto on strategian sisällölle annettu järjestys. Ilmentymä on tapa, jolla tuo järjestys kohdataan.
Muodon todellinen laatu näkyy siinä, mitä strategialle tapahtuu käytössä ja käytännössä.
Strategiaa tulkitaan, lyhennetään, selitetään omin sanoin, piirretään uudelleen, sovelletaan päätöksiin ja viedään uusiin tilanteisiin. Aika kuluu ja toimintaympäristö muuttuu.
Kaikki tämä kuormittaa strategiamuotoa.
Strategian kantokyky kuvaa sitä, kuinka hyvin strategiamuoto säilyttää strategian olennaisen ajatuksen, suhteet ja valinnat näissä tilanteissa.
Hyvä strategiamuoto kestää erilaisia käyttäjiä ja käyttötarkoituksia ilman, että strategian ydin hajoaa tai merkitys muuttuu olennaisesti.
Heikko strategiamuoto voi puolestaan synnyttää muotovelkaa: piileviä ongelmia, joiden kustannukset tulevat näkyviin vasta myöhemmin jatkuvana uudelleenselittämisenä, ristiriitaisina tulkintoina, päällekkäisinä versioina tai vaikeutena käyttää strategiaa päätöksissä.
Muotovelka syntyy muodossa, mutta sen lasku maksetaan käytössä.
Siksi strategiamuotoa voidaan paitsi suunnitella myös analysoida ja testata ennen kuin ongelmat lukkiutuvat osaksi strategiaa.
Strategiamuoto ei synny yhdestä ratkaisusta eikä yhdestä strategiakuvasta. Se muodostuu useista toisiinsa vaikuttavista ulottuvuuksista.
Käsitteet vaikuttavat siihen, mitä strategiassa voidaan ajatella ja miten siitä voidaan puhua. Rakenne määrittää asioiden paikat ja suhteet. Kieli muovaa merkityksiä. Visuaalisuus tekee strategian logiikkaa näkyväksi. Toiminnallinen muoto ratkaisee, miten strategia auttaa tekemään valintoja ja ohjaamaan toimintaa.
Nämä eivät ole erillisiä kuoria strategisen sisällön ympärillä. Ne vaikuttavat toisiinsa ja myös itse strategiseen ajatteluun.
Yhdessä ne muodostavat strategiamuodon.
Strategian muoto = ilmiö ja tarkastelutapa
Strategiamuoto = tietyn strategian saama kokonaismuoto
Viisi tasoa = mistä strategiamuoto rakentuu
Ilmentymä = miten strategiamuoto konkretisoituu
Kantokyky = miten hyvin strategiamuoto kestää
Muotovelka = mitä heikosta strategiamuodosta seuraa.
Jokainen strategia rakentuu käsitteistä. Ne ovat strategisen ajattelun rakennuspalikoita: niiden avulla määritellään, mistä strategiassa puhutaan, mitä asioita nostetaan keskeisiksi ja millä tavalla organisaation tulevaisuutta jäsennetään.
Käsitteellinen muoto vastaa kysymyksiin siitä, mitkä strategiset asiat ovat mukana, mitä niillä tarkoitetaan ja muodostavatko ne yhdessä selkeän ja johdonmukaisen ajatuskokonaisuuden.
Strategiassa voidaan puhua esimerkiksi visiosta, missiosta, tavoitteista, strategisista valinnoista, painopisteistä tai kyvykkyyksistä. Näitä nimityksiä tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tehtävää kukin elementti strategiassa hoitaa. Tavoiteltua tulevaisuutta kuvaavan elementin ei tarvitse olla nimeltään visio. Se voi olla yhtä hyvin unelma, päämäärä tai kokonaan organisaation oma käsite.
Oleellista ei siis ole rakentaa strategiaa jonkin vakiomallin mukaan, vaan löytää juuri kyseiselle strategialle tarkoituksenmukaiset käsitteet ja antaa niille riittävän selkeä sisältö.
Hyvässä käsitteellisessä muodossa olennaiset asiat ovat mukana, epäolennainen on rajattu pois, käsitteet erottuvat toisistaan ja niiden merkitykset sopivat yhteen. Omaperäinen käsitteistö voi olla jopa vahvuus, jos se auttaa organisaatiota ajattelemaan strategiaansa paremmin.
Käsitteellinen muoto ei ratkaise organisaation strategisia valintoja sen puolesta. Se antaa valinnoille sellaisen käsitteellisen muodon, että niistä voidaan muodostaa yhteinen ymmärrys.
Käsitteellinen muoto määrittää, mistä strategiassa puhutaan ja millaisiksi strategisiksi ajatuksiksi sisältö muodostuu.
Kun strategian keskeiset ajatukset ja käsitteet ovat olemassa, niiden välille tarvitaan rakenne.
Rakenteellinen muoto on strategian arkkitehtuuri. Se määrittää, miten strategian eri osat liittyvät toisiinsa, mikä on pääasia ja mikä alisteinen, mitkä asiat ovat rinnakkaisia, mikä mahdollistaa mitä ja millaisen kokonaislogiikan osat yhdessä muodostavat.
Hyvä rakenne tekee näkyväksi strategian sisäisen järjestyksen. Se auttaa ymmärtämään esimerkiksi, mikä kuvaa tavoiteltua tulevaisuutta, mitkä ovat strategisia valintoja, mitä niiden avulla tavoitellaan ja mitkä asiat mahdollistavat niiden toteutumisen.
Rakenteen ei tarvitse noudattaa yhtä valmista mallia. Strategia voi olla hierarkkinen, rinnakkainen, vaiheittainen, kausaalinen, verkostomainen tai niiden yhdistelmä. Olennaista on, että rakenne palvelee juuri kyseisen strategian ajattelua.
Rakenteellinen muoto tekee näkyväksi myös priorisoinnin. Kaikki strategiassa oleva ei välttämättä ole samanarvoista. Hyvä rakenne auttaa ymmärtämään, mikä on strategian ydintä, mikä sitä tukevaa ja mikä toteuttavaa sisältöä.
Pelkkä asioiden sijoittaminen samaan kuvaan tai dokumenttiin ei vielä muodosta strategista rakennetta. Osien välisten suhteiden ja kokonaislogiikan pitäisi olla ymmärrettävissä ilman, että lukijan täytyy itse keksiä puuttuvat yhteydet.
Käsitteellinen muoto antaa strategialle rakennuspalikat. Rakenteellinen muoto järjestää ne yhdeksi strategiaksi.
Strategia tarvitsee sanat. Kielellinen muoto määrittää, miten strategian ajatukset nimetään, sanoitetaan, kerrotaan ja kirjoitetaan.
Kyse ei ole vain tekstin hiomisesta tai hyvistä sanavalinnoista. Kielellinen muoto ratkaisee pitkälti sen, kuinka helposti strategia ymmärretään, kuinka täsmällisesti sen ajatukset välittyvät, kuinka konkreettisilta ne tuntuvat ja kuinka hyvin ne jäävät mieleen.
Sama strateginen ajatus voidaan ilmaista monella tavalla. Tavoiteltua tulevaisuutta voidaan kutsua visioksi, unelmaksi tai joksikin aivan omaksi. Strateginen muutos voidaan kuvata abstraktina tavoitteena tai selkeänä siirtymänä nykyisestä tilanteesta kohti uutta.
Hyvä strateginen kieli ei ole välttämättä muodollista strategiakieltä. Sen pitäisi ennen kaikkea sopia organisaatiolle, tarkoitetulle yleisölle ja tilanteelle.
Kielelliseen muotoon kuuluu myös erottuvuus. Hyvä strategia ei kuulosta automaattisesti samalta kuin kaikkien muiden strategiat. Omat käsitteet, ilmaisut, metaforat ja tapa puhua voivat tehdä strategiasta tunnistettavan ja auttaa ihmisiä ottamaan sen omakseen.
Kieli saa olla oivaltavaa ja omaperäistä, kunhan omaperäisyys ei tapahdu ymmärrettävyyden kustannuksella.
Strategiatarinassa kielellisen muodon merkitys korostuu erityisesti. Tarina voi yhdistää erilliset strategiset asiat ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, antaa niille merkityksen ja tehdä strategiasta jotain, jonka voi myös kertoa eteenpäin.
Käsitteellinen muoto määrittää, mistä strategiassa puhutaan. Rakenteellinen muoto järjestää ajatukset. Kielellinen muoto antaa niille sanat ja äänen.
Strategiaa ei vain lueta. Se myös nähdään.
Visuaalinen muoto tekee strategiasta hahmotettavan ja antaa sille näkyvän kokonaismuodon. Sen avulla voidaan tehdä näkyviksi strategian rakenne, hierarkia, suhteet, painotukset ja eteneminen.
Visuaalisuus ei ole strategian päälle lisätty koriste. Hyvä visuaalinen muoto auttaa ymmärtämään strategiaa nopeammin ja näkemään sellaisia suhteita, joita pelkkä teksti ei välttämättä tee yhtä selviksi.
Siksi visuaalisen muodon täytyy myös vastata strategian todellista rakennetta. Jos kolme asiaa ovat strategiassa rinnakkaisia, kuvan pitäisi näyttää ne rinnakkaisina. Jos jokin on mahdollistaja eikä varsinainen strateginen valinta, visuaalisuuden ei pitäisi antaa sille väärää asemaa. Hyvä visualisointi ei vain näytä strategiaa — se näyttää sen oikein.
Visuaalinen muoto rakentuu esimerkiksi sommittelusta, typografiasta, väreistä, kuvista, symboleista, kaavioista, tilasta, rytmistä ja visuaalisesta hierarkiasta. Mutta yksittäisiä elementtejä tärkeämpi on kokonaisuus.
Visuaalisuudella on myös kokemuksellinen ulottuvuus. Strategia voi näyttää harkitulta, kiinnostavalta, uskottavalta, rohkealta, rauhalliselta, geneeriseltä tai omaperäiseltä. Visuaalinen vaikutelma vaikuttaa siihen, pysähtyykö ihminen strategian äärelle ja millaisen tunteen kokonaisuus herättää.
Siksi estetiikka ei ole pelkkää kauneutta. Siihen liittyvät myös tasapaino, rytmi, eheys, omaperäisyys ja tarkoituksenmukaisuus.
Visuaalisen muodon merkitys riippuu myös strategian ilmentymästä. Yhden sivun strategiassa visuaalisuus voi olla ratkaiseva osa koko muodon toimivuutta. Pitkässä strategia-asiakirjassa sen tehtävänä voi olla ennen kaikkea auttaa navigoimaan, hahmottamaan ja löytämään olennaiset asiat.
Kielellinen muoto antaa strategialle sanat. Visuaalinen muoto antaa sille hahmon.
Strategia ei tarvitse vain ymmärrettävää sisältöä, hyvää rakennetta, sanoja ja visuaalista ilmettä. Se tarvitsee myös sellaisen muodon, jonka kanssa voidaan toimia.
Toiminnallinen muoto käsittelee strategian käyttökelpoisuutta. Se vastaa kysymyksiin siitä, pystyykö käyttäjä tulkitsemaan strategian merkitystä, tekemään sen avulla tarvittavia valintoja, soveltamaan sitä omaan tilanteeseensa ja käyttämään sitä siinä tarkoituksessa, johon kyseinen strategiamuoto on tehty.
Tässä on tärkeää erottaa strategian muoto ja strategian todellinen käyttö toisistaan.
StrategiForm voi esimerkiksi arvioida, onko onepager rakennettu niin, että siitä on helppo hahmottaa strategian ydin ja palata siihen keskusteluissa. Se ei voi pelkän onepagerin perusteella päätellä, käyttääkö organisaation johto strategiaa todella päätöksissään tai onko strategia kytketty käytännössä kaikkiin johtamisen rakenteisiin.
Eri strategian ilmentymillä on erilaiset toiminnalliset tehtävät. Onepager voi olla erinomainen muistamisen ja keskustelun väline, strategiatarina voi auttaa ymmärtämään strategian merkitystä, mittaristo voi tukea seurantaa ja toimeenpanomalli voi yhdistää strategian johtamiseen.
Yhden välineen ei tarvitse tehdä kaikkea.
Toiminnallinen muoto tarkastelee siksi aina sitä, kuinka hyvin juuri kyseinen muoto tekee sen, mitä sen on tarkoitus tehdä.
Kun arvioidaan strategiaa kokonaisuutena, voidaan lisäksi tarkastella, muodostavatko eri strategiamuodot toimivan järjestelmän: onko strategialla käyttömuodot ymmärtämiseen, muistamiseen, keskusteluun, päätöksentekoon, soveltamiseen, seurantaan ja johtamiseen.
Toiminnallinen muoto tekee strategiasta käytettävän — omassa tarkoituksessaan ja osana strategian muuta kokonaisuutta.
StrategiForm tekee viiden tason mallista käytännön menetelmän.
StrategiForm on kehittämäni tapa analysoida, arvioida ja muotoilla strategiaa käsitteellisellä, rakenteellisella, kielellisellä, visuaalisella ja toiminnallisella tasolla.
StrategiFormissa lähtökohtana ei ole valmis strategiaformaatti. Jokaiselle strategialle etsitään sen sisältöä, ajatusta ja käyttötarkoitusta palveleva strategiamuoto.