Strategialla on aina muoto. Strategian muoto tarkoittaa tapaa, jolla strateginen merkitys järjestyy kokonaisuudeksi ja tulee ymmärrettäväksi ja käytettäväksi.
Tietylle strategialle syntyvää tai tarkoituksellisesti rakennettua kokonaisratkaisua kutsun strategiamuodoksi. Hyvä strategiamuoto ei ole sattumanvarainen eikä valmiiseen malliin pakotettu, vaan se seuraa strategian omaa ajatusta, rakennetta ja käyttötarkoitusta.
Strategiamuodon laatua tarkastelen kolmen perusominaisuuden kautta:
Eheys – säilyvätkö strategian olennainen merkitys, valinnat ja suhteet johdonmukaisena kokonaisuutena?
Hahmotettavuus – pystyykö strategiasta näkemään ja ymmärtämään, mikä on olennaista, miten asiat liittyvät toisiinsa ja millainen kokonaislogiikka niistä muodostuu?
Käyttökelpoisuus – mahdollistaako muoto strategian tarkoituksenmukaisen tulkinnan ja käytön niissä tilanteissa, joissa strategiaa tarvitaan?
Näitä kolmea ominaisuutta tarkastellaan viidellä toisiinsa liittyvällä ulottuvuudella: käsitteellisellä, rakenteellisella, kielellisellä, visuaalisella ja toiminnallisella.
Näin strategiamuotoa ei arvioida vain sen perusteella, mitä siinä on tai miltä se näyttää, vaan sen perusteella, säilyykö strategian merkitys muodossa ja toimiiko kokonaisuus tarkoituksessaan.
Strategian muodosta olen julkaissut hieman tarkemmin myös täällä.
Strategiasta puhutaan ennen kaikkea sisältönä: valintoina, tavoitteina, painopisteinä ja toimenpiteinä. Sisältö ei kuitenkaan koskaan esiinny sellaisenaan. Se järjestyy aina jollakin tavalla kokonaisuudeksi.
Tätä kutsun strategian muodoksi.
Strategian muoto tarkoittaa tapaa, jolla strateginen sisältö järjestyy käsitteellisesti, rakenteellisesti, kielellisesti, visuaalisesti ja toiminnallisesti. Se vaikuttaa siihen, miten strategia ymmärretään, miten sen eri osat suhteutuvat toisiinsa ja miten strategiaa voidaan käyttää.
Jokaisella strategialla on muoto – riippumatta siitä, onko sitä koskaan tietoisesti muotoiltu.
Tietylle strategialle syntyvää tai tarkoituksellisesti rakennettua kokonaisratkaisua kutsun strategiamuodoksi. Strategiamuoto on siis se yksilöllinen tapa, jolla juuri tämän strategian sisältö on järjestetty toimivaksi kokonaisuudeksi.
Sama strategiamuoto ei sovi kaikille. Muodon pitäisi seurata strategian omaa ajatusta.
Strategiatyössä sisältö ja muoto erotetaan usein toisistaan. Ensin tehdään strategia, ja vasta sen jälkeen se kiteytetään, sanoitetaan, visualisoidaan ja viestitään.
Todellisuudessa sisältö ja muoto vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa.
Kun strategisia asioita asetetaan suhteisiin, syntyy hierarkioita ja riippuvuuksia. Kun sisältöä yritetään kiteyttää, joudutaan päättämään, mikä on olennaista ja mikä ei. Kun strategia tehdään visuaalisesti näkyväksi, rakenteen puutteet ja ristiriidat voivat paljastua. Kun strategiaa sovelletaan päätökseen, käy ilmi, antaako se todella perustan valinnalle.
Muoto ei siis vain esitä strategista ajattelua. Se jäsentää, koettelee ja joskus myös muuttaa sitä.
Siksi strategiamuotoa ei pitäisi ajatella vasta strategiatyön lopuksi. Muoto on osa strategista ajattelua: ajatus vaikuttaa muotoon ja muoto ajatukseen.
Strategia voi sisältää kaikki oikeat asiat ja silti olla vaikea ymmärtää tai käyttää.
Tavoitteet ja keinot voivat olla samalla tasolla. Keskeiset käsitteet voivat tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Painopisteiden väliset suhteet voivat jäädä näkymättömiksi. Strategiassa voi olla paljon tavoitteita mutta vähän todellisia valintoja. Tai strategian perusteella voi olla mahdotonta päätellä, mitä pitäisi tehdä toisin.
Tällöin ongelmaa yritetään helposti ratkaista viestinnällä tai käyttöönotolla, vaikka ongelma on syntynyt jo strategiamuodossa.
Strategian laatu ei siksi ole vain sen sisällön laatua, vaan se on myös sen muodon laatua.
Hyvä strategiamuoto auttaa näkemään, mikä strategiassa on olennaista, miten asiat liittyvät toisiinsa ja mitä strategia käytännössä tarkoittaa. Se vähentää tarpeetonta tulkintaa ja auttaa strategista ajatusta säilymään tilanteesta toiseen.
Strategian muoto syntyy usein huomaamatta strategiaprosessin mukana.
Työpajojen teemat muuttuvat painopisteiksi. Esityksen otsikot muuttuvat strategian rakenteeksi. Neljä keskustelussa syntynyttä asiaa päätyvät neljäksi samanarvoiseksi laatikoksi strategiakuvaan – ja alkavat vähitellen määrittää sitä, miten koko strategia ymmärretään.
Muoto voi olla täysin toimiva. Mutta se voi myös olla sattumanvarainen seuraus siitä, miten strategia sattui syntymään.
Tarkoituksellinen strategiamuoto ei synny sattumalta. Se voidaan rakentaa strategian omasta ajatuksesta lähtien tai käyttää valittua muotoa ajatuksen jäsentämiseen ja koettelemiseen.
Joskus tarkoituksenmukainen muoto on vapaa, joskus määrämuotoinen. Rajattu muoto voi pakottaa tekemään valintoja, paljastaa puutteita ja auttaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta.
Ajatus vaikuttaa muotoon, mutta muoto muovaa ajatusta takaisin.
Strategiamuotoa ei pidä sekoittaa strategiakuvaan, tarinaan tai esitykseen.
Ne ovat strategian ilmentymiä.
Strategiamuoto määrittää strategisen sisällön perusrakenteen ja logiikan. Ilmentymä on konkreettinen tapa, jolla tuo muoto tehdään näkyväksi, kerrottavaksi tai käytettäväksi.
Sama strategiamuoto voi ilmetä esimerkiksi strategiakuvana, yhden sivun strategiana, strategiatarinana, johdon esityksenä, henkilöstöversiona tai päätöksenteon työkaluna.
Eri ilmentymät voivat näyttää ja kuulostaa erilaisilta, mutta niiden pitäisi välittää sama strateginen ydin ja sama peruslogiikka.
Strategiamuoto on strategian sisällölle annettu järjestys. Ilmentymä on tapa, jolla tuo järjestys kohdataan.
Strategia ei pysy yhdessä tilanteessa tai yhdessä dokumentissa.
Sitä tiivistetään, selitetään omin sanoin, visualisoidaan, sovelletaan eri tilanteisiin ja muutetaan erilaisiksi käyttömuodoiksi. Eri ihmiset tarkastelevat sitä eri näkökulmista.
Muodon keskeinen tehtävä on auttaa strategian olennaista merkitystä säilymään näissä muutoksissa.
Strategian ei tarvitse näyttää kaikkialla samalta. Sen eri ilmentymät voivat olla hyvin erilaisia. Mutta olennaisten valintojen, suhteiden ja painotusten ei pitäisi muuttua sattumanvaraisesti matkalla.
Hyvä strategiamuoto auttaa säilyttämään saman strategian eri tilanteissa ja käyttömuodoissa.
Tätä voidaan arvioida jo ennen strategian varsinaista käyttöä. Voidaan esimerkiksi testata, erottuuko olennainen, ovatko suhteet ymmärrettäviä, syntyykö kielestä ristiriitaisia tulkintoja ja mahdollistaako muoto sen käytön, jota siltä odotetaan.
Tämä ei vielä kerro, toteutuuko strategia käytännössä. Se kertoo, antaako strategian muoto toteutumiselle mahdollisimman selkeän ja käyttökelpoisen lähtökohdan.
Strategiamuodon laatua voidaan tarkastella kolmen perusominaisuuden kautta.
Eheys tarkoittaa, että strategian olennaiset käsitteet, valinnat, suhteet ja painotukset muodostavat keskenään johdonmukaisen kokonaisuuden ja että strategian merkitys säilyy muodossa.
Hahmotettavuus tarkoittaa, että ihminen pystyy erottamaan olennaisen, ymmärtämään kokonaisuuden rakenteen ja näkemään, miten sen osat liittyvät toisiinsa.
Käyttökelpoisuus tarkoittaa, että muoto tukee strategian tarkoituksenmukaista tulkintaa ja käyttöä niissä tilanteissa, joita varten se on tehty.
Nämä eivät ole kolme erillistä strategian osaa. Ne ovat strategiamuodon ominaisuuksia.
Niitä tarkastellaan viidellä ulottuvuudella: käsitteellisesti, rakenteellisesti, kielellisesti, visuaalisesti ja toiminnallisesti.
Sama ongelma voi näkyä usealla ulottuvuudella. Epäselvä käsite voi heikentää rakennetta, vaikeuttaa sanoittamista, vääristää visualisointia ja lopulta tehdä strategiasta hankalan käyttää.
Siksi strategiamuodon ongelmia ei pitäisi korjata vain siellä, missä ne tulevat näkyviin. Olennaista on löytää niiden syy.
Strategiamuoto toimii silloin, kun strategian merkitys säilyy, kokonaisuus on hahmotettavissa ja muoto palvelee tarkoitustaan.
Strategian muoto = ilmiö ja tarkastelutapa
Strategiamuoto = tietyn strategian saama kokonaismuoto
Eheys = kuinka johdonmukaisesti strategian merkitys ja suhteet säilyvät muodossa
Hahmotettavuus = kuinka hyvin strategian kokonaisuus, olennaiset asiat ja suhteet voidaan ymmärtää
Käyttökelpoisuus = kuinka hyvin muoto palvelee niitä käyttötilanteita, joita varten se on tehty
Viisi ulottuvuutta = käsitteellinen, rakenteellinen, kielellinen, visuaalinen ja toiminnallinen näkökulma strategiamuotoon
Ilmentymä = konkreettinen tapa, jolla strategia tulee nähtäväksi, kerrottavaksi tai käytettäväksi
Muotovelka = ongelmat, joita tarkoitukseen sopimaton tai epäselvä strategiamuoto synnyttää myöhemmin
Jokainen strategia rakentuu käsitteistä. Ne ovat strategisen ajattelun rakennuspalikoita: niiden avulla määritellään, mistä strategiassa puhutaan, mitä asioita nostetaan keskeisiksi ja millä tavalla organisaation tulevaisuutta jäsennetään.
Käsitteellinen muoto vastaa kysymyksiin siitä, mitkä strategiset asiat ovat mukana, mitä niillä tarkoitetaan ja muodostavatko ne yhdessä selkeän, eheän ja johdonmukaisen ajatuskokonaisuuden.
Strategiassa voidaan puhua esimerkiksi visiosta, missiosta, tavoitteista, strategisista valinnoista, painopisteistä tai kyvykkyyksistä. Näitä nimityksiä tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tehtävää kukin elementti strategiassa hoitaa. Tavoiteltua tulevaisuutta kuvaavan elementin ei tarvitse olla nimeltään visio. Se voi olla yhtä hyvin unelma, päämäärä tai kokonaan organisaation oma käsite.
Oleellista ei siis ole rakentaa strategiaa jonkin vakiomallin mukaan, vaan löytää juuri kyseiselle strategialle tarkoituksenmukaiset käsitteet ja antaa niille riittävän selkeä sisältö.
Hyvässä käsitteellisessä muodossa olennaiset asiat ovat mukana, epäolennainen on rajattu pois, käsitteet erottuvat toisistaan ja niiden merkitykset sopivat yhteen. Omaperäinen käsitteistö voi olla jopa vahvuus, jos se auttaa organisaatiota ajattelemaan ja hahmottamaan strategiaansa paremmin.
Käsitteellinen muoto ei ratkaise organisaation strategisia valintoja sen puolesta. Se antaa valinnoille sellaisen käsitteellisen muodon, että niistä voidaan muodostaa yhteinen ymmärrys ja niitä voidaan käyttää strategian eri tilanteissa.
Käsitteellinen muoto määrittää, mistä strategiassa puhutaan ja millaisiksi strategisiksi ajatuksiksi sisältö muodostuu.
Kun strategian keskeiset ajatukset ja käsitteet ovat olemassa, niiden välille tarvitaan rakenne.
Rakenteellinen muoto on strategian arkkitehtuuri. Se määrittää, miten strategian eri osat liittyvät toisiinsa, mikä on pääasia ja mikä alisteinen, mitkä asiat ovat rinnakkaisia, mikä mahdollistaa mitä ja millaisen kokonaislogiikan osat yhdessä muodostavat.
Hyvä rakenne tekee näkyväksi strategian sisäisen järjestyksen. Se auttaa ymmärtämään esimerkiksi, mikä kuvaa tavoiteltua tulevaisuutta, mitkä ovat strategisia valintoja, mitä niiden avulla tavoitellaan ja mitkä asiat mahdollistavat niiden toteutumisen.
Rakenteen ei tarvitse noudattaa yhtä valmista mallia. Strategia voi olla hierarkkinen, rinnakkainen, vaiheittainen, kausaalinen, verkostomainen tai niiden yhdistelmä. Olennaista on, että rakenne palvelee juuri kyseisen strategian ajattelua.
Rakenteellinen muoto tekee näkyväksi myös priorisoinnin. Kaikki strategiassa oleva ei välttämättä ole samanarvoista. Hyvä rakenne auttaa ymmärtämään, mikä on strategian ydintä, mikä sitä tukevaa ja mikä toteuttavaa sisältöä.
Pelkkä asioiden sijoittaminen samaan kuvaan tai dokumenttiin ei vielä muodosta strategista rakennetta. Osien välisten suhteiden ja kokonaislogiikan pitäisi olla ymmärrettävissä ilman, että lukijan täytyy itse keksiä puuttuvat yhteydet.
Hyvä rakenteellinen muoto tekee strategiasta samalla eheämmän ja helpommin hahmotettavan. Sen avulla strategian merkitys ja keskeiset suhteet säilyvät myös silloin, kun kokonaisuus esitetään eri tavoin.
Käsitteellinen muoto antaa strategialle rakennuspalikat. Rakenteellinen muoto järjestää ne yhdeksi strategiaksi.
Strategia tarvitsee sanat. Kielellinen muoto määrittää, miten strategian ajatukset nimetään, sanoitetaan, kerrotaan ja kirjoitetaan.
Kyse ei ole vain tekstin hiomisesta tai hyvistä sanavalinnoista. Kielellinen muoto ratkaisee pitkälti sen, kuinka helposti strategia ymmärretään, kuinka täsmällisesti sen ajatukset välittyvät, kuinka konkreettisilta ne tuntuvat ja kuinka hyvin ne jäävät mieleen.
Sama strateginen ajatus voidaan ilmaista monella tavalla. Tavoiteltua tulevaisuutta voidaan kutsua visioksi, unelmaksi tai joksikin aivan omaksi. Strateginen muutos voidaan kuvata abstraktina tavoitteena tai selkeänä siirtymänä nykyisestä tilanteesta kohti uutta.
Hyvä strateginen kieli ei ole välttämättä muodollista strategiakieltä. Sen pitäisi ennen kaikkea sopia organisaatiolle, tarkoitetulle yleisölle ja tilanteelle.
Kielelliseen muotoon kuuluu myös erottuvuus. Hyvä strategia ei kuulosta automaattisesti samalta kuin kaikkien muiden strategiat. Omat käsitteet, ilmaisut, metaforat ja tapa puhua voivat tehdä strategiasta tunnistettavan ja auttaa ihmisiä ottamaan sen omakseen.
Kieli saa olla oivaltavaa ja omaperäistä, kunhan omaperäisyys ei tapahdu ymmärrettävyyden kustannuksella.
Strategiatarinassa kielellisen muodon merkitys korostuu erityisesti. Tarina voi yhdistää erilliset strategiset asiat ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, antaa niille merkityksen ja tehdä strategiasta jotain, jonka voi myös kertoa eteenpäin.
Hyvä kielellinen muoto auttaa säilyttämään strategian merkityksen eri käyttäjille ja käyttötilanteissa ilman, että olennainen muuttuu tai hämärtyy.
Käsitteellinen muoto määrittää, mistä strategiassa puhutaan. Rakenteellinen muoto järjestää ajatukset. Kielellinen muoto antaa niille sanat ja äänen.
Strategiaa ei vain lueta. Se myös nähdään.
Visuaalinen muoto tekee strategiasta hahmotettavan ja antaa sille näkyvän kokonaismuodon. Sen avulla voidaan tehdä näkyviksi strategian rakenne, hierarkia, suhteet, painotukset ja eteneminen.
Visuaalisuus ei ole strategian päälle lisätty koriste. Hyvä visuaalinen muoto auttaa ymmärtämään strategiaa nopeammin ja näkemään sellaisia suhteita, joita pelkkä teksti ei välttämättä tee yhtä selviksi.
Siksi visuaalisen muodon täytyy myös vastata strategian todellista rakennetta. Jos kolme asiaa ovat strategiassa rinnakkaisia, kuvan pitäisi näyttää ne rinnakkaisina. Jos jokin on mahdollistaja eikä varsinainen strateginen valinta, visuaalisuuden ei pitäisi antaa sille väärää asemaa. Hyvä visualisointi ei vain näytä strategiaa — se näyttää sen oikein.
Visuaalinen muoto rakentuu esimerkiksi sommittelusta, typografiasta, väreistä, kuvista, symboleista, kaavioista, tilasta, rytmistä ja visuaalisesta hierarkiasta. Mutta yksittäisiä elementtejä tärkeämpi on kokonaisuus.
Visuaalisuudella on myös kokemuksellinen ulottuvuus. Strategia voi näyttää harkitulta, kiinnostavalta, uskottavalta, rohkealta, rauhalliselta, geneeriseltä tai omaperäiseltä. Visuaalinen vaikutelma vaikuttaa siihen, pysähtyykö ihminen strategian äärelle ja millaisen tunteen kokonaisuus herättää.
Siksi estetiikka ei ole pelkkää kauneutta. Siihen liittyvät myös tasapaino, rytmi, eheys, omaperäisyys ja tarkoituksenmukaisuus.
Visuaalisen muodon merkitys riippuu myös strategian ilmentymästä. Yhden sivun strategiassa visuaalisuus voi olla ratkaiseva osa koko muodon toimivuutta. Pitkässä strategia-asiakirjassa sen tehtävänä voi olla ennen kaikkea auttaa navigoimaan, hahmottamaan ja löytämään olennaiset asiat.
Hyvä visuaalinen muoto vahvistaa strategian hahmotettavuutta ilman, että sen rakenne tai merkitys vääristyy.
Kielellinen muoto antaa strategialle sanat. Visuaalinen muoto antaa sille hahmon.
Strategia ei tarvitse vain ymmärrettävää sisältöä, hyvää rakennetta, sanoja ja visuaalista ilmettä. Se tarvitsee myös sellaisen muodon, jonka kanssa voidaan toimia.
Toiminnallinen muoto käsittelee strategian käyttökelpoisuutta. Se vastaa kysymyksiin siitä, pystyykö käyttäjä tulkitsemaan strategian merkitystä, tekemään sen avulla tarvittavia valintoja, soveltamaan sitä omaan tilanteeseensa ja käyttämään sitä siinä tarkoituksessa, johon kyseinen strategiamuoto on tehty.
Tässä on tärkeää erottaa strategian muoto ja strategian todellinen käyttö toisistaan.
StrategiForm voi esimerkiksi arvioida, onko onepager rakennettu niin, että siitä on helppo hahmottaa strategian ydin ja palata siihen keskusteluissa. Se ei voi pelkän onepagerin perusteella päätellä, käyttääkö organisaation johto strategiaa todella päätöksissään tai onko strategia kytketty käytännössä johtamisen rakenteisiin.
Eri strategian ilmentymillä on erilaiset toiminnalliset tehtävät. Onepager voi olla erinomainen muistamisen ja keskustelun väline, strategiatarina voi auttaa ymmärtämään strategian merkitystä, mittaristo voi tukea seurantaa ja toimeenpanomalli voi yhdistää strategian johtamiseen.
Yhden välineen ei tarvitse tehdä kaikkea.
Toiminnallinen muoto tarkastelee siksi aina sitä, kuinka hyvin juuri kyseinen muoto tekee sen, mitä sen on tarkoitus tehdä.
Kun arvioidaan strategiamuotoa laajempana kokonaisuutena, voidaan lisäksi tarkastella, muodostavatko eri ilmentymät ja käyttömuodot tarkoituksenmukaisen järjestelmän: onko strategialla sopivat muodot ymmärtämiseen, muistamiseen, keskusteluun, päätöksentekoon, soveltamiseen ja seurantaan.
Tämä ei vielä kerro, toteutuuko strategia organisaatiossa. Strategian toteutumisen mekanismit, vastuut, johtamisen rakenteet, resurssit ja vaikutukset kuuluvat erilliseen tarkasteluun. Toiminnallinen muoto arvioi sitä, antaako strategian muoto ihmisille riittävät edellytykset käyttää strategiaa tarkoituksenmukaisesti.
Toiminnallinen muoto tekee strategiasta käyttökelpoisen — omassa tarkoituksessaan ja osana strategian muuta kokonaisuutta.
StrategiForm tekee tästä strategian muodon tarkastelusta käytännön menetelmän.
StrategiForm on kehittämäni tapa analysoida, arvioida ja muotoilla strategiaa viidellä toisiinsa liittyvällä ulottuvuudella: käsitteellisesti, rakenteellisesti, kielellisesti, visuaalisesti ja toiminnallisesti.
Kaikilla viidellä ulottuvuudella tarkastellaan samaa kolmea kysymystä: onko muoto eheä, onko strategia hahmotettavissa ja onko muoto käyttökelpoinen tarkoituksessaan.
StrategiFormissa lähtökohtana ei ole valmis strategiaformaatti. Jokaiselle strategialle etsitään sen sisältöä, ajatusta ja käyttötarkoitusta palveleva strategiamuoto.